Eilen siis kävimme siellä Kotkassa speed race ja maätsäri tapahtumissa. Meitä kelpoteam joukkiosta oli Leena & Kenkku, Baby-X, Retta ja Woo Wha sekä Tiina & kelpopojat Woitto, Warma ja Arwo sekä Mirka ja Jillan Rape-veli.
Maxijoukkue juoksi hyvät ajat, mutta palkinnoille asti ei aivan päästy. Arwo-pentu pinkoi itsensä pennuissa voittoon.
Medijoukkuelaisillakaan ei huonosti mennyt, Baby-X kiri itsensä 3. sijalle!
Jillan kanssa me mokattiin; minun pitäessä kiinni, Leena juoksi toiseen päähän, välimatka oli tosi pitkä - ja Jilla ei hahmottanut Leenaa ja näin ollen suoritus ei mennyt aivan putkeen. Loppumatkan Jilla kyllä meni minkä kintuistaan pääsi, kun tiesi minne mennä....

Mätsärin puolella Kenkku oli veteraaneissa toinen, Arwo sin. pennuissa kolmas ja Rape voittoon! Hyvä kelpiet! Kenkun kanssa oltiin junnuissa. Ikäsarjat oli erikseen ja kisasimme vanhemmissa. Suoritukseemme olin tyytyväinen - Kenkku kun hallitsee noi kehäjutut. Voitimme vanhemmat junnut ja voittoputki jatkui myös nuorempien voittajaa vastaan!
Jillaa en eilen enkä tänään laittanut mätsäriin, ettei mene pahemmaksi tuo junnuiän tuottama tuomarikammo. Kaiken lisäksi vielä kehän reunalla Jillan kanssa harjoitellessa belkkari karkasi juosten sen luo pyörimään Jillan ympärillä. Toivottavsti ei ainakan pahentanut meidän tilannetta.
Käytiin me tänään mätsärissä pyörähtämässä, ihan vain pitämässä hauskaa ja pari seisotusta.

Ja syy tuohon otsikkoon, Jillalla oli huonoa tuuria. Hihnassa ollessaan minulla se varmaan raaputti itseään tai jotain vastaavaa, kun hihnan lukko jäi sen jänteeseen pannan ollessa samalla kaulassa. Sehän huuti kuin mikä ja pissa lenti. Olimme Leenan kanssa aivan ihmeissämme tilanteesta ja pyrimme pitämään vain koiraa paikallaan. Onneksi sain kiskaistua pannan pois, edes vähän helpompi koiran olla. Tosin se hihnan lukko oli vielä jänteessä kiinni. Sain sen jotenkin - en kyllä muista miten, sillä olin itsekkin jokinnäköisessä shokissa jänteestä irti. Lukkoa kun ei voinut noinvain ottaa pois, ettei koiraan satu pahemmin.
Onneksi jalkaan ei sattunuut pahemmin, vaikka tilanne tuntui kamalalta.
Vieläkään en oikein voi käsittää, miten se pannan lukko voi jäädä takajalan jänteeseen puristuksiin?!
Mutta onni onnettomuudessa, olisi voinut käydä pahemmin.

Mutta muuten mukava päivä, ja onnea kaikille pärjänneille! Ja kiitos Leena, Tiina ja Mirka koirineen seurasta!